Me oltiin Soran kanssa eilen toisen kerran pentukurssilla. Kerrattiin istuminen ja maahanmeno. Sora on nyt oppinut menemään suoraan seisomasta maahan, vaikka edellisen kurssikerran jälkeen mä kokeilin sitä vain kahdesti kotona. Eli tosi nopeasti Sora edistyy. Käskysanaa ei vielä ole mukana maahanmenossa. Kerrattiin myös kontaktia, ja luoksetulon alkeita. Sorahan on luoksetuloa tehnyt monta kertaa joka päivä vapaana metsässä, eli se tietää jutun jujun. Tällä hetkellä tässä asiassa koulutetaan sekä minua ohjaajana, että koiraa. Eli Sora palkataan siitä, kun se lähtee lähestymään minua, ja tätä alkuvaihetta treenataan nyt paljon. Huolimatta siitä, että Sora tulee kyllä kutsusta luokse kaukaakin metsässä. Nyt harjoitellaan sitä, että se tulee ja saa palkan mun vasemmalta puolelta.
Oon itse asiassa tosi tyytyväinen siitä, että me mentiin kursseille. Esim luoksetulon olen jo itsenäisesti opettanut Soralle, mutta kurssilla saan vinkkejä siihen, mitä oikeasti kannattaa painottaa. Saan semmosta hiontaa koulutukseen, mitä ei muuten ehkä tulisi.
Me aloitettiin myös lähellä olo harjoitukset, eli tarkoitus on saada Sora luottamaan muhun niin paljon, että se tulee mielellään ihan kiinni minuun. Tällä hetkellä se jättää semmosen 20cm etäisyyden, ja sen mielestä siinä on oikein hyvä. Palkkaan sen siitä, ja yritän saada sen vielä lähemmäksi pikku hiljaa.
Nenä-tempputuokio, Nori ja Inu osaa, Sora harjoittelee |
Nori & Inu: "Njää, kakara leikkii kurrea taas, vaikka pitäis tietää missä nenä on" |
Oppiminen rapsututtaa |
Viime postauksessa avasin vähän meidän haukku-ongelmaa, ja sain siihen nyt vinkkejä meidän kouluttajalta. Sora ei hauku esim. keskustassa, tai tuolla pentukurssilla, kun on paljon hälinää. Sillä ei ole mitään ongelmaa olla muiden koirien tai ihmisten lähellä, ja se tykkää muista. Mutta sitten, kun ollaan hiljaisessa taajamassa, missä tulee vain harvoin joku vastaan, niin se haukkuu. En tiedä syytä, miksi Sora alkaa haukkumaan kun näkee kaukana yhden koiran tai yhden ihmisen. Jostain syystä se tilanne kiihdyttää sitä niin paljon, että sille ei kelpaa herkutkaan.
Nyt me yritetään:
1) Löytää herkut, jotka kelpaa.
2) Välttää näitä haukkumisen aiheuttamia tilanteita jonkin aikaa, koska näissä tilanteissa Sora paineistuu niin paljon, että oppimista ei tapahdu. Mä olen ehkä tehnyt virheen, kun olen nyt tässä vaiheessa yrittänyt totuttaa sitä näihin tilanteisiin ja etsimällä etsinyt niitä hiljaisia taajamia, joissa ongelmaa esiintyy. Mutta tää asia on nyt Soralle niin iso, että se ei pysty keskittymään oppimiseen. Sitten tulee takapakkia, eikä sitä toivottua edistymistä. Ja koska Soran on helpompi liikkua hälinässä (tai kotimetsässä, jossa vastaan tulee vain ihanat naapurit), niin me aletaan nyt sitten vielä enemmän liikkumaan hälinässä (ja metsässä tuttuun tapaan).
3) Mä alan palkkaamaan Soraa siitä, että se vain näkee sen haukuttavan kohteen. Tähän asti olen yrittänyt ottaa kontaktin ennen, kun Sora näkee kohteen. Se yleensä onnistuu. Mutta heti, kun Sora näkee kohteen, niin haukku alkaa, herkut ei kelpaa ja kontakti unohtuu. Nyt pitää vähän helpottaa tätä harjoitusta, koska nämä tilanteet yksinkertaisesti ovat Soralle vielä liian haastavia. Syy siihen on ihan mysteeri.
Tavoite on, että mä saisin Soraa palkattua, kun se näkee ihmisiä ja koiria, niissä tilanteissa kun se ei koe tarvetta haukkua. Että saisin sen ehdollistumaan siihen, että näkemällä muita saa aina herkkuja. Tarkoittaa että vien sen keskustaan mässäilemään. :) Ja herkkujen saamisen pitäisi laukaista Sorassa halun ottaa kontaktin (jonka se tähän asti on aika kivasti keskustassa jo ottanutkin) silloin, kun se näkee vieraan ihmisen tai koiran. Ja vasta sitten me voidaan vaikeuttaa tätä harjoitusta sinne taajamiin.
Jos mä olisin yksin tän ongelman kanssa, niin mä en olisi hoksannut alkaa toimimaan näin, eli tää pentukurssi sattui nyt hyvään saumaan. Katsellaan myöhemmin tuottaako tämä tulosta, aikaahan tää vie ja siihen olen varautunut.
Sora edelleen haukkuu välillä "muuten vaan", hakeakseen huomiota ja sitten ihmetellessään jotain. Toiveena on saada myös tämä haukku vähenemään. Nyt ensisijaisesti tärkeää on kuitenkin, että se lopettaa ton ihmisille ja toisille koirille haukkumisen.
Nää lumikuvat on viikonlopun retkeltä. |
Sora niin halusi mukaan näihin mummokoiran kuviin :D Se talutti itse itseään ees ja taas tossa kameran edessä. |
Pentukurssin jälkeen me jäätiin vielä noin vartiksi ihmettelemään toisia koiria paikalle. Sora kun näki siellä yhden koiran odottamassa vuoroaan seinään kytkettynä, ja se oli sitten pienen haukun paikka, niin palkkasin sitä siinä (koiran suunnasta), kun se katsoi tätä kilttiä koiraa hiljaa. Tässä tilanteessa Sorassa oli havaittavissa epävarmuutta, eli lenkilläkin haukkuminen voi liittyä epävarmuuteen. Vaikka Sora onkin yleensä melkoisen uhoava lenkillä haukkuessaan. Hallilta lähdettiin leikkien ja hyvällä mielellä. :)
Meidät löytää nyt myös Facebookista!
Meidät löytää nyt myös Facebookista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti