Pentuarkea

Sora 13vko

Nyt kun mun työt on loppunut, ja Markus on palannut talvilomalta töihin, niin arkirutiinit on vielä vähän hakusessa. Yöt on ollut välillä vähän uuvuttavia, kun me valvotaan pidempään kuin pentu, ja sitten pentu herää aikaisin. Nyt aletaan päästä siihen rytmiin, että herätään kaikki Markuksen kellon soittoon, jonka jälkeen mä käytän koirat tarhassa ja ruokin ne. Sora ja Inu yleensä painii aamun, ja kun Markus lähtee töihin, niin mä nukun vielä vähän aikaa sohvalla ja Sora rauhoittuu. Sorankin arkirytmi on sekaisin, ja viime yönä sen piti päästä ulos klo kolmen jälkeen. Pissat oli jo ehtinyt tulla sisälle, vaikka noin periaatteessa Sora on sisäsiisti. Niinpä me nukuttiin aamulla sitten vielä pari tuntia molemmat, kun Sorakin oli väsynyt.

Leijona

Aamupäivät ollaan yleensä kotona. Sora leikkii itsekseen ja mun kanssa, painii ja juoksee Inun kanssa ja kiusaa Noria. Sisällä me pelaillaan koirien älypelejä (Sora pelaa level kolmosen pelejä, osaa tosin helpotettuna, mutta siis aika nero!). Sora tykkää repiä paperihylsyjä ja pahvilaatikoita, joihin mä laitan herkkuja, eli meidän lattia on koko ajan täynnä kivaa paperisilppua. (JOS sä oot kuopiolainen, ja sulla on ylimääräisiä paperihylsyjä tai pikkulaatikoita, ni Sora vastaanottaa ne mielellään!) Sisällä harjoitellaan tällä hetkellä mm. katsekontaktia ja seuraamista. Aamupäivällä - puolen päivän aikoihin tehdään pidempi lenkki molempien koirien kanssa. Tänään lenkki oli reilun tunnin vapaana metsässä ja jäällä. Ei meidän niin pitkää lenkkiä pitänyt tehdä, mutta kun Nori juoksi huti polun risteyksestä, eikä kuullut kutsuhuutoa, niin me jouduttiin sitten kakaran kanssa menemään sen perään ja tehtiin pidempi lenkki sitten sitä kautta. Sora opettelee tällä hetkellä "hae mummo" -käskyä, eli se juoksee Norin luokse ja tuo sen sitten takaisin mun luo, jos Nori erehtyy niin kauaksi, ettei kuule mun kutsuhuutoa. Noria pitää ihan tosi vahtia enemmän kuin tota pentua, kun se ei kertakaikkisesti kuule enää. Ei se ole tottelematon, se vaan ei kuule. Molemmat koirat jaksoivat hyvin tehdä tämän pitkän lenkin, ja Norikin paineli ihan onnessaan. Se on saanut kipulääkkeen viime perjantaina, ja on taas hyvässä kunnossa.

Lenkin jälkeen Sora nukkuu tai lepää pari - kolme tuntia. Sitten on iltapäivä, ja päiväruoan aika, jonka jälkeen mennään taas tarhaan. Ja sen jälkeen voi lähteä käymään jossain ihmettelemässä maailmaa, tai sitten tehdään kotona jotain järkevää. Nyt ollaan parina päivänä käyty lyhyesti kokeilemassa hiihtämistä jäällä, niin että Sora juoksee mukana vapaana. Hienosti on mennyt, kyllä tuosta hyvä urheilukaveri kasvaa. :) Tänään ollaan menossa käymään keskustassa ja ehkä Mustissa ja Mirrissä. Meidän suosikki Musti & Mirri on kauppakeskus Matkuksessa, koska siellä on aina paljon ihmisiä ja vilskettä, ja Sora saa siellä tosi paljon hyviä ihmiskontakteja. Matkuksella käydään ainakin kerran viikossa.

Nori

Viime viikolla kävin Soran kanssa yhdessä toisessa Mustissa & Mirrissä, ja siellä oli lapsi, jolle Sora haukkui kovasti. Lapsi käyttäytyi tosi fiksusti ja antoi Soralle herkkuja. Vaikka Sora on nähnyt lapsia ennenkin, niin jostain syystä tämä lapsi oli nyt jännittävä tai väärässä paikassa, ja hänelle piti haukkua. Me lähdettiin sieltä sitten saman tien Matkukselle katsomaan lisää lapsia, jotta tuo kokemus ei jäänyt Soralle päälimmäiseksi mieleen. Kun ajetaan Matkuksen parkkipaikalle, niin siinä on hyvä kävellä pikkuinen lenkki ulkona autojen seassa ja monen suojatien yli. Soralla on nyt sellainen vaihe, että se repii hihnaansa. Yleensä mä vaan odotan paikallani, että se lopettaa rimpuilun ja pudottaa hihnan, jonka jälkeen palkitsen. Saatiin kyllä varmasti monet huvittuneet katseet, kun rääpäle poukkoili narunsa kanssa keskellä autoteitä siinä suojatien korokkeella... Matkuksessa nähtiin paljon ihmisiä, myös niitä lapsia, ja Sora käyttäytyi taas mallikelpoisesti. Useampikin lapsi kävi sitä silittämässä, ja ne olivat sen mielestä kivoja. Nopea piipahdus kaupassa venähtikin parin tunnin reissuksi - pennun kanssa pitää varata aikaa, ja olla aina valmiina näkemään vaivaa sosiaalistamisen suhteen.

Sora kävi pari päivää sitten ekan kerran bussilla Kuopion keskustassa. Bussimatkat meni ihan rauhallisesti mun sylissä. Tämä oli eka kerta, kun mä liikuin bussilla Kuopiossa, vaikka olen asunut täällä yli kolme vuotta... Oma auto on niin kätevä, mutta pennun pitää tietysti tottua muihinkin kulkuvälineisiin. Me käveltiin keskustassa aika pitkä matka, nähtiin paljon ihmisiä, ja saatiin aikaan ihan mielettömästi "IHANA!!!" -kommentteja ympärillemme. Käväisiin myös Pienessä Eläinkaupassa, siellä Soraa ihailtiin kovasti. Aluksi keskustassa kävellessä Sora veti hihnassa, ja koska hihna oli pakko pitää lyhyempänä kuin normaalisti, niin pennun ei voinut olettaa tietävän hihnan pituutta. Ja koska uutta ja ihmeteltävää oli niin paljon, niin mä en vaatinut lainkaan nätisti hihnassa kulkemista. Sitä kun vasta harjoitellaan muutenkin. Eli Sora sai mennä ihan omaan tahtiinsa, mitä ei normaaleilla kotiympäristön hihnalenkeillä suvaita. Me oltiin just ennen tätä ekaa kaupunkireissua ekan kerran harjoiteltu seuraamista ja katsekontaktia sisällä. Ja voi riemua, kun pentu tarjosi ITSE katsekontaktia ja seuraamista keskustan vilinässä!! Vain pienen hetken toki, mutta silti! Ilman että mä olisin edes vihjannut, että olis muuten ihan kivaa jos seuraisit. Sora hoksas sen itse! Tämmöset loistokokemukset auttaa jaksamaan sillon, kun kakara on ihan kauhutuulella, riekkuu ilman mitään tolkkua ja kiusaa mummo-koiraa... (Joo kyllä, toi pentu on välillä _todella_ rasittava.)

Nori

Näitten reissujen jälkeen Sora on aina väsynyt, ja nukkuu taas ennen iltaa. Sora käy ulkona aikalailla kolmen tunnin välein (välillä useammin), ja on hereillä kerrallaan sen kolme tuntia, sitten nukkuu pari tuntia.  Illalla ollaan taas kotona ja Sora leikkii paljon Inun kanssa.

Nori

Yksinolo on Soralle hankalaa, ja sitä pitää nyt alkaa enemmän harjoittelemaan. Samalla Nori saa enemmän aikaa mun kanssa, jos nappaan sen mukaani ja jätetään kakara kotiin.

Ensi viikolla alkaa Soran eka pentukurssi, vähän jännittää mitä siitä tän riiviön kanssa tulee...