2-vuotiaan Inun kiipeilyrata

Kuten jo aikaisemmin mainitsin, me unohdettiin Inun synttärit helmikuun toinen päivä, ja se vasta olikin hävettävää. Inu sai "synttärilahjansa" vähän myöhässä, ja vasta nyt minulla on kuvia teille näyttää. Inulla on tähän asti ollut alla olevassa kuvassa näkyvä kiipeilyseinä, johon teimme nyt lisäyksiä. :) Tai siis mies teki, minä sanoin mitä tehdään.

Vanhassa seinässä Inu pääsi portaille hyppäämällä kiipeilypuun alatasanteelta. Telkun päällä on Inun pallopeli.

 Uusi seinä näyttää tältä:

Pikkusohva käännettiin (näkyy seuraavassa kuvassa), kiipeilypuu vaihtoi paikkaa, yksi mustista hyllyistä siirrettiin katon rajaan kulmaan, sieltä laitettiin valkoiseksi maalattu lauta tuonne hyllyn päälle, jossa edelleen on pallopeli. Pehmeästä seinäpedistä (Inun suosikki nukkumapaikka) pääsee nyt uutta valkoista lautaa pitkin käytävän puolelle meidän makuuhuoneen oven ylle kävelemään, ja sitä kautta arkistointihyllylle.

Nyt Inu joutuu hyllyille päästäkseen joko hyppäämään sohvalta korkean hypyn tuonne jouluvalon (hei, on vasta 21.2, ihan okei) luokse, tai kiipeämään kiipeilypuun ylimmälle tasolle asti. Inu menee aina kiipeilypuun kautta. Kiipeilypuu siis siirtyi pari metriä paikasta toiseen, ja nyt Inu käyttää sitä paljon enemmän! Välillä se oikein huokaisee tuossa puun vieressä, että hohhoijaa, tonnehan pitää oikeesti kiivetä että pääsee, kun ennen pääsi hypäten. Puu pitää ehkä kiinnittää seinään, kun se ei nyt ole enää minkäänlaisessa kulmassa.

Inu ilostui tästä muutoksesta aivan älyttömän paljon. En olisi uskonut minkälainen vaikutus pienellä muutoksella voi olla, vaikka toki tiesin että tykkäähän se. Inu saa nyt paljon enemmän liikuntaa sisällä, kun sille heittelee herkkuja tuonne ylätasanteille. Koko systeemin pituus on kuitenkin arviolta 11m, niin siinä saa ihan hyvin kissaa juoksutettua ja pomputettua ylös alas.

Hop!

Sillalla

Ja takaisin portaisiin

Tämä hylly on makkarin oven päällä

Takana näkyy arkistointihylly, jossa on vasemmalla tyhjä kolo. Siellä on nyt Inulle pehmuste, mutta se ei ole vielä unikäytössä.

Tältä pediltä pääsee seinältä toiselle. Ihan on itsensä näköinen :D

Inu on kömpelö, ja on pari kertaa tullut jo alas tuolta. Jaloilleen toki, eikä mitään ole käynyt.

Inu tykkää!

Hyvä tähystyspaikka.

Inu pestiin tuossa viikko sitten. En muista onko sitä pesty kertaakaan kastroinnin jälkeen, ei siis ainakaan puoleen vuoteen. Leikkaamattomana se rasvoittui ikävästi, häntä oli välillä ihan kamalan näköinen ja Inua piti pestä useammin. Inuhan käy päivittäin huvikseen suihkussa, ja pesee itseään, eli se pysyy melko puhtaana. Nyt se oli kuitenkin pesun tarpeessa, turkki oli pakkasten aikana todella sähköinen ja keräsi kaiken pölyn itseensä. Irtokarvaakin jonkin verran nyt on. Pesun jälkeen turkki on ollut ihanan silkkinen ja kiiltävä.

Itse pesuoperaatio oli kyllä taas melkoinen show. Me kokeiltiin tällä kertaa pestä Inu ammeessa, kun sellainen nyt on satuttu hankkimaan. :) Inu tykkää vedestä, mutta ei pesemisestä. Se valittaa kuuluvasti koko pesuoperaation ajan. Laitoimme saunan lämpiämään, kissan ammeeseen istumaan ja kastelimme siinä läpikotaisin. Sitten shampoota. Tässä vaiheessa Inun huuto oli jo niin hirvittävää, että Sora sai kylppärin oven takana melkoisen paniikin ja KILJUI täyttä kurkkua, että mitä te sille kissalle oikein teette! Sora oli pakko päästää katsomaan toimitusta, ja se hädissään yritti nuolla Inua kuivaksi ja pelastaa sitä ammeesta. Kiljuen samalla myötätunnosta. Korvatulpat olisi pitänyt olla, ja varmaan naapureillekin pitänyt sellaiset käydä viemässä... Shampoo sai muutaman minuutin vaikuttaa ja sitten Inu huuhdottiin ensin ammeessa ja sitten suihkussa. Se ei kovin paljon rimpuile, ääni vaan on hirvittävä - mutta Soran ääni on kyllä vielä kymmenen kertaa pahempi. Suihkun jälkeen Inu kuivattiin nopsasti pyyhkeellä, sitten Sora rauhoittui ja pääsi kylppäristä pois, ja me mentiin kolmisteen saunaan. Inu kuivatteli saunassa ja saunomisen jälkeen harjattiin ja föönattiin kunnolla kuivaksi. Pesun ja kuivauksen aikana Markus piti Inua ja minä pesin/kuivasin. Seuraavan yön Inu mökötti Makelle ja nukkui poikkeuksellisesti mun vieressä.

Miten teillä kissat pestään ja mitä mieltä ne siitä ovat?

Poseeratakin ehtii. 2-vuotias hurmuri.

Meillä on nyt hyvin jännittävät ajat, kun lapsen syntymä on joko päivien tai viikkojen sisällä tapahtuva. Yksi iso asia tässä tietysti on, että miten eläimet saadaan hoidettua. Nyt vaikuttaa siltä, että joudun sektioon vauvan perätilan vuoksi - varmuutta ei vielä ole, mutta se on hyvin todennäköistä. Olen siksi varautunut siihen, että sairaalassa voi vierähtää jokunen päivä oletettua kauemmin. Ja että en ole sitten heti lenkille lähdössä, kun sieltä kotiudun, vaan toipuminen voi kestää pidempään. Kun lähdemme sairaalaan, niin Sora on menossa hoitoon parhaan ystävänsä Nadan luokse, tai jos heille tulee este (ikävästi juuri hiihtolomatkin tässä), niin toisen kaverinsa Runon luokse, tai varavarapaikkana bestiksensä mummolaan, ja naapurikin on luvannut että sinnekin saa tarvittaessa heittää. :D Lenkitysapua on myös luvassa, jos alkuajat vauvan kanssa kotona on ihan kaaosta. Riippuu nyt kovasti siitä, minkälaisessa kunnossa mä sitten olen.

Inulle on varma hoitopaikka tiedossa yhden ihanan faninsa luona. Kävimme tänään tutustumassa Inulle vieraaseen kotiin, jossa on suloinen maalaiskisu Höntti. Höntti on kiltti tyttö, ja uskon että sillä ja Inulla menee sitten oikein hyvin. Nyt kun pari tuntia saivat toisiinsa tutustua, niin pientä murinaa oli puolin ja toisin, mutta toinen aina kohteliaasti väisti ja kauempaa nuuskuttelivat. Välillä jo purnauteltiin ja Höntti kehräsi. Inu rentoutui huiskalla leikkimään ja makoilemaan, eli hyvin meni ensikäynti. :) Inu on kyllä superhelppo, sitä ei yhtään haitannut kun autosta kannettiin boksissa Kuopion keskustassa, vaan katseli ihan rentona että mihinkäs mennään. Ja uudessa paikassa tutki ensimmäisenä tietysti suihkun. Oikeastaan Inun voisi viedä hoitoon ihan mihin tahansa, kunhan paikassa vaan on suihku.

Onko teidän kissoille helppo löytää hoitopaikkoja?