Mökkeilyä ja juhlia

Viime viikolla oli keskiviikkona mun koululla viralliset valmistujaisjuhlat (vaikka valmistuin siis jo pari kuukautta sitten viittomakielen ohjaajaksi), sieltä me suunnattiin Vilppulaan mökille, jossa pidin pienet juhlat perheen kesken helatorstaina. Perjantaista sunnuntaihin oltiin mökillä kahdestaan miehen kanssa: Nori, Inu, Tuittu, Houska ja Muhvi olivat toki mukana. Vietimme mun 23v synttäreitä ja meidän 2-vuotishääpäivää. Hääpäivä oli virallisesti eilen, kävimme myöhään illalla Jyväskylän seudulla kuumailmapalloilemassa. Se ei ollut ollenkaan suunniteltua, saimme eilen tietää että lento on samana iltana. Isäni sai sisaruksiltaan synttärilahjaksi lentomatkan, ja kustansi mut ja mun miehen mukaan. :)

Matkalla Vilppulaan käytiin kyläilemässä Jyväskylässä kaikkien eläinten kanssa. Nori oli huvittavan mustasukkainen, kun Inulle leperreltiin ja Inukin sai herkkuja, jotka oli Norin mielestä kaikki sille... Inu matkusti autossa tosi hienosti. Sekä vieraillessa että mökillä se tutki kaikki paikat heti häntä pystyssä. Inu ei vierasta uusia ihmisiä ollenkaan, eikä uusia koteja.

Inu näki porukoideni Sissi-kissan keskiviikkoiltana. Inu kehräsi Sissille kovasti, mutta sitten Sissi syöksähti niin nopeasti sitä kohti, että Inu säikähti ja sähähti. Sissi suuttui siitä (ilmeisesti sekin sitten säikähti), ja seurauksena sellaiset sähinät, että Sissi sai lähteä samantien evakkoon. Siiri-kissa ei tuolloin enää mökillä ollutkaan, mutta Inu tapasi sen sunnuntaina. Sille Inu ei sanonut mitään, mietti varmaan että hyökkääkö tuokin. Siiri nuolaisi Inua nenästä, eli sen kanssa ei ole ongelmaa. Toivotaan että Sissikin vielä hyväksyy pennun. Me käydään mun porukoilla muutaman kerran vuodessa, ja vaikka kissat saa kyllä eri kattojen alle, niin toki olisi helpompaa, jos ne voisivat olla yhdessä. Siiri ja Sissi muuten näytti aivan VALTAVILTA Inun vierellä. Vaikkei ne ole isoja kissoja, vähän yli kolme kiloisia, mutta pitkäkarvaisuus saa ne näyttämään jättiläisiltä.

Inu ja Siiri 15,5v.

Juhlissa Inu taisi saada kaikkien silityksiä. Inu valittaa ihan periaatteesta, kun sen ottaa syliin. Siitä on kasvanut iso poika, jota ei mukamas saisi enää lässytellä koko ajan ;) Inu kyllä oikeasti viihtyy sylissä, ja jos mä sen otan syliin, niin mä myös pidän sen sylissä, vaikka se valittaisi. Tosi nopeasti se sitten kehrää. Sillä on nyt vaan joku ison pojan ego, jonka takia sen pitää vähän protestoida näitä sylijuttuja.

Nori haukkui ensimmäiselle vieraalle, muttei sen jälkeen sitten jaksanu vaivautua. Kun viimeiset vieraat lähti, se kellahti selälleen ja nukahti samantien.

"Rankkoja nää valmistujaiset"

Nori tykkäsi mökillä nukkua takkatulen ääressä, meillä kun ei semmosta ylellisyyttä ole. Se pääsi myös soutuveneilemään ja kotaan paistamaan/maistamaan lettuja ja makkaraa. Paljon se oli myös 600 neliön tarhassa ja jahtasi mehiläisiä. Yksi pisti silmäkulmaan, ei ollut eka kerta. Norille ei onneksi näistä pistoista tule mitään. Nori on mökilläkin aina vapaana pihapiirissä. Nyt sen kuulo on vaan huonontunut niin paljon, että sitä täytyy pitää enemmän silmällä, koska se ei osaa paikantaa enää mistä sitä kutsutaan. Tämä vähän hankaloittaa vapaana lenkkeilyäkin. Nori on pari kertaa lähtenyt juoksemaan mun "luokse" täysin vastakkaiseen suuntaan. Ei se siis kauaksi mene, mutta varuillaan saa olla. Sitten se ihmettelee aina hämillään, kun mä tulenkin hakemaan sitä väärästä suunnasta.

Inu pääsi mökillä ekan kerran valjaissa ihan lenkille, siis tosi pienelle siinä pihassa, mutta lenkki se kumminkin oli! Se kävi laiturillakin. Sitä ei jännittänyt rannassa ollenkaan. Se oli paljon Sissin tarhassa, ja veti rallia ympäri mökkiä. Pari kertaa se juoksi yläkerrasta hirveetä vauhtia alakertaan, päin Norin naamaa, teki semmosen kung fu hypyn, ja lujaa karkuun. Täällä kotona se käveli kerran niin keskittyneesti jotain tuijottaen, että käveli vahingossa Norin selkään ja niskasta pois. Nori lähinnä ihmettelee sen toilailuja. Se taitaa salaa tykätä tuosta hassusta kissasta.

Me tultiin sunnuntai-iltana kotiin. Tänään mä tein Norin kanssa melkein kahden tunnin lenkin! Me ei olla näin pitkää lenkkiä voitu kävellä yli puoleen vuoteen, vaan lenkit on ollut sellaisia reilun puolen tunnin kävelyjä. Nori saa aika pitkälti päättää lenkkien pituuden, ja nyt se halusi tehdä pitkän lenkin meidän metsässä. Välillä levättiin, mut välillä sillä oli niin kova vauhti, että mä jouduin pyytämään sitä odottamaan mua. Yleensä mun pitää kannustaa sitä ja huudella, että päästään eteenpäin. Nori väsähti tästä lenkistä, ja huomenna on taatusti lepopäivä, mutta se oli tosi onnellinen kun pääsi tekemään pitkän lenkin! Ja mäkin olin. Nivelrikon kanssa nää hyvät päivät on niin harvassa, että niistä on nautittava. Toki mä voisin pitää ton koiran pumpulissa, estää sitä riekkumasta ja rajoittaa sen lenkkejä vielä enemmän, mutta mitä se siitä hyötyisi? Mieluummin annan sen elää ja hepuloida niin paljon kuin jaksaa, vaikka seuraavana päivänä sitten särkee vähän enemmän. On se ilo sen arvoista.

Inu täytti eilen 4kk. Siitä on nyt kuukausi kun me haettiin se kotiin. Inu on saanut painoa lisää 900g, se painaa nyt noin 2,3kg. Ruokinnassa ollaan siirrytty pikku hiljaa siihen, mikä mun tavoite on ollutkin, eli Inu syö päivässä noin 30g nappuloita, 50g märkäruokaa ja loput (vähintään 100g) raakaruokaa + vitamiinilisää. Yhteensä se syö noin 200g. Välillä se syö pelkkää märkäruokaa, vähän vaihtelee. Kaikkein mieluiten se söisi raakaa, mutta ainakin ensimmäisen elinvuoden aion pitää teollisen siinä ohessa. Miksi? Ne on helppoja. Ja niistä saa vitamiineja ja hivenaineita niin, ettei kaikkea tarvitse antaa lisinä. Nappuloista se ei kauheesti tykkää, mutta sen täytyy niitäkin osata syödä, joten se saa niitä vähän. Nappulamerkki on myös nyt vaihdettu. Inu söi meille tullessaan nappulaa joka sisältää maissia, mikä ei mun mielestä kissan ruokavalioon kuulu, niin olen asteittain tässä kuukauden aikana vaihtanut sen Applawsiin. Sellaista teollista ruokaa ei kyllä olekaan, johon mä oikeesti olisin täysin tyytyväinen, kaikissa on aina jotain turhaa. Inu ei onneksi pahemmin nirsoile, kaikki on mennyt alas mitä on kuppiin laitettu, ja yleensä hyvällä vauhdilla. Ai niin, pöydille ei muuten voi jättää yhtään mitään syötävää muistuttavaa... Tuo on ryövännyt jopa hamstereiden vihreää kasvismössöä! :D