maanantai 26. toukokuuta 2014

Kissan ulkoilutarha ja muita kuulumisia


"Ollaanko ystäviä?" "Ollaan vaan"
Mun vanhemmat oli meillä kylässä viikonloppuna, ja iskä kasasi mun miehen kanssa Inun ulkoilutarhan paikoilleen. He tekivät sen valmiiksi elementeiksi jo pääsiäisenä, mutta peräkärryllä kuljetus Kuopioon onnistui vasta nyt. Tarha tuli kyllä tarpeeseen, sen verran paljon Inu tykkää ulkomaailmaa tarkkailla! Tarhasta on kuvia postauksen loppupuolella. Miesten tehdessä tarhaa, mä kävin äidin kanssa ekaa kertaa Kuopion korttelimuseossa - se oli kiva paikka, suosittelen! Tykkäsin valokuvista, jotka on otettu kauan sitten ja samasta paikasta oli sitten tänä vuonna otetut kuvat. Oli hauskaa katsoa niitä, kun tunnisti suurimman osan paikoista. Mä olen asunut Kuopiossa vajaat kolme vuotta, ja vaikka kaupunki alkaa olla aika tuttu, niin paljon on edelleen paikkoja, joissa en ole vielä käynyt. Kotoisin olen Keski-Suomesta, Vilppulasta, joka on pikkukylä Tampereen ja Jyväskylän välillä. Se kuuluu nykyään Mänttä-Vilppulan kaupunkiin. Sunnuntaina me käytiin porukalla Kuopion eläinpuistossa, tykkäsin erityisesti alpakasta.

"Mitä te näette tässä?"

"Mä näen MAHDOLLISUUKSIA"


Inu on nyt 16-viikkoinen ja painaa vähän yli 2 kiloa. Pari viime viikkoa on mennyt pitkälti valjaiden kanssa ulkoilua opetellessa, kuten jo viime postauksessa kerroinkin. Nyt Inu on päässyt jo rannallekin mukaan. Se on pari kertaa kulkenut miehen sylikyydillä rantaan, jonne on ehkä parisataa metriä. Rannassa se on mäykynyt paljon, mutta minkäänlaista paniikkia se ei siellä saanut edes ensimmäisellä kerralla! Inu on tosi utelias, myös näissä tilanteissa, jotka ovat jännittäviä. Se on kävellyt rannasta hienosti itse takaisin kotiin. Inu katsoi tosi tarkasti missä Nori meni, ja seurasi sitä. Nori on niin cool oman perheen kesken, että se on tosi hyvä roolimalli Inulle, ja tsemppaaja jännittävissä paikoissa.
Rannalla ilta-auringossa
Inu rannalla, vähän alle 16vko. Päällä sillä on Somakiss ry:ltä lainatut pentuvaljaat, tosi hyvät!
Viime viikolla meillä kävi kylässä yksi henkilö, joka haluaa itselleen kovasti shiban. Vaikka mä en tällä hetkellä kasvata, niin saan silti tasaisin väliajoin sähköpostiin kysymyksiä tästä hurmaavasta rodusta, ja mä vastaan niihin aina tosi mielelläni. Musta on hienoa, että saan neuvoa uusia mahdollisia shibailijoita! Meille ovat vieraat myös tervetulleita katsomaan Noria, vaikka Nori ei vieraista tykkää. Norin suhtautuminen ihmisiin riippuu kuitenkin hyvin paljon ihmisen omasta käyttäytymisestä, ja tällekin vieraalle sanoin etukäteen, ettei kannata yrittää silittää, ennen kun Nori itse sitä haluaa. Nori haukkui vähän aikaa, ja muutamassa minuutissa oltiin rapsutusväleissä ilman mitään ongelmaa - tyyppi oli Norista kiva, koska siltä sai herkkuja, ja kun se ei katsonut uhkaavasti silmiin, vaan käytti rauhoittavia signaaleja. Norin kaveriksi pääsee helpoimmin, kun ei huomioi sitä ollenkaan, ennen kun se tulee itse viereen nuuskimaan ja pyytämään silityksiä. Ja tie sen sydämeen käy vatsan kautta ;)

Tuitun poikaset ovat nyt 3vko ja 5pvä. Se tarkoittaa, että me viedään ne niiden viralliselle kasvattajalle jo ylihuomenna. Enkä mä ole vieläkään aivan varma, kumpi tytöistä jää meille... Poikaset ovat nyt painineet ja piipanneet aika paljon, ja niiden pitämä ääni sai Inun kiinnostumaan niistä. Yhden yön Inu nukkui huonosti, kun hamsterit ääntelivät, joten sen jälkeen hamsut ovat olleet yöt suihkun lattialla. Se on myös asunnon viilein paikka, ja nyt on ollut ihan tajuttoman kuuma viime päivät. Viime yön ukkosti, nyt sataa ja on ihanan viileää. Mä en yhtään tykkää helteestä, eikä tykkää eläimetkään. Noria on pitänyt käyttää kylmässä suihkussa, ja lenkit on olleet minimaalisia. Hamstereilla on ollut kylmäkallet käytössä. Nämä kuvat ovat jo noin viikon vanhoja ja poikaset ovat näistä jo kasvaneet, täytyy ottaa uusia kuvia vielä ennen kun ne lähtevät. Olen erityisen kiintynyt poikueen pienimpään, joka sai nimekseen Wippee´s No Harm Comes to Him. Se on tosi rauhallinen, ja jos meillä vaan olis tilaa enemmän, niin se jäisi meille varmasti. Mutta kun ei voi jättää, niin ei voi. Mielelläni pitäisin ne kaikki. Joku saa varsinkin noista pojista loistavat lemmikit.


Vasemmalta oikealle: laikukas poika, laikukas tyttö, normaalit, pienempi laikukas poika ja Tuittu

Inun ulkoiluaitaus sijaitsee meidän ikkunan vieressä, ja me nähdään ikkunasta melkein koko tarha, joten sen puuhia on helppo seurata. Inu pääsee kulkemaan sinne tuuletusikkunasta. Inu on todella tykästynyt tarhaan, mutta nyt on liian kylmä sen siellä olla, ja se vähän harmittaa sitä. Se tyytyy vain kurkkimaan kulkuväylästä. Mun on tarkoitus istuttaa sille ohraa tms johonkin nurkkaan, ja laittaa vettä vaikka vatiin ja sinne leluja, tai jotain. Pohja siis vielä kesken. Tässä kuvia:



Kulkuväylä

Tohon isoon kasvukehikkoon on istutettu kesän salaatit. Tällä kertaa ohjeen mukaan oikeilla väleillä, eikä vaan vieri viereen kuten viime kesänä... Meillä oli viime kesänä testi mitä salaatille käy, jos sille ei tee mitään. Siitä kasvaa puu! Tai ainakin semmonen ikkunan tasolle yltävä pylväs :D Tänä kesänä on tarkoitus hoitaa salaatteja vähän paremmin...

Tältä näyttää sisältä katsottuna, Inu vesikipolla.
Seuraava kuva ei ole Inun tarhasta. Meillä kävi yksi ilta peura/kauris/sarvipäinen Bambi ihan lähellä. Näin ikkunasta, että nyt Inu näkee tarhasta jotain tosi jännää ja kiinnostavaa, katsoin samaan suuntaan kuin se, niin Bambihan siinä seisoi ihan lähellä meidän pihaa! Kai me aika metsässä asutaan.

Siinä se on! Mutta mikä toi tarkalleen on, jos joku tietää, niin saa kertoa :) Mä en erota peuroja ja kauriita ja sanon kaikkia peuriiksi.


3 kommenttia:

  1. Tosi upea ulkoilutarha, kunpa meillä vielä joskus olisi samanlainen, kissat tykkäisivät siitä varmasti! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia molemmille! :) Tosta aitauksesta saa kiittää iskää, se on tosi kätevä suunnittelemaan ja rakentamaan kaikenlaista :)

    VastaaPoista