keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Super-Inu

"Loistavaa! Löysitte mulle tämmösen viitan"

"Mulla on ihan kuningasolo täällä ylhäällä"

"Tää on kyllä vähän lyhyt"

"Sun ois pitäny silittää tää viitta"

"Hei te siellä alhaalla!"

"Ai mitä, mikä vika hännässä?"

"Super-Inu, se mä oon!"

"Kunkkukatti"

Jatkoin nyt vielä kolmannella postauksella, kun kerran vauhtiin pääsin :D Löydettiin mun vanhan nallen vanha supersankariviitta, eikö ookin aika pähee?

Tuotetestaaja Inu

 Vauvalle hankitut tuotteet on luonnollisesti testattava kaikki käytännössä. Onneksi on Inu:


1. Leikkimatto

"Onpa tosi hieno ja kiva uusi leikkipaikka!"

"Oikein peilikin ja siellä hyvä kuva!"

"Nää heiluu ja rapisee, ja ne saa irtikin"

"Tätä voi hyvin muokata, saa seinät ja saa matoksi, toi pallo on hyvä kans"

"Puskuhyväksyntä"


 2. Kantovälineet



"Kyllä tää hyvin toimii, asento on ihan hyvä ja rento." Mamin huomautus: hankittiin kyllä kantoliina vauvalle, ja tää reppumikälie on lähinnä vaan kissan hauskuutukseksi. Mies olisi törkännyt kissan liinaankin, mutta mä en halunnut että sitä karvataan heti. Olinpa tylsä.

 

3. Rattaat 


"Väri on cool. Matkustuskorkeus ihan jees, näkymät voisi olla paremmat."

4. Vaatteet 


"No tästä teidän neulomasta paidasta en kyllä oikein tykkää" (Mutta pitäähän sitä vastasyntyneen pukemista jotenkin treenata)

5. Hoitopöytä 


"Niin tästä me ollaan keskusteltu jo aikaisemmin. Kiva kun hankitte tän, ni mä voin kuivatella suihkun jälkeen."

 6. Turvakaukalo


"Tää on mun suosikki! Heiluta isi oikein lujasti!"

Voi olla, että Inulle tulee pieni järkytys, kun näille tavaroille saapuu toinen(kin) käyttäjä :)

Sora doboilee 5/5

Soran dobokurssi päättyi reilu viikko sitten. Pääsin viimeiselle kerralle mukaan, joskin mies ohjasi Soraa enemmän kuin minä. Sora jaksoi viimeisellä kurssikerralla tehdä enemmän ja oli koko tunnin pirteä, eikä väsähtänyt, niin kuin aikaisemmilla kerroilla. Sora doboilee tosi mielellään ja sillä on kivaa kun treenataan, niin hallilla kuin kotonakin. Sen kanssa on tosi kiva touhuta, kun se on niin innoissaan. Shiboille tyypillisistä motivointiongelmista meillä ei ole tietoakaan!

Viimeisellä kerralla oli fysioterapeutin lopputarkastus. Soran lihasheikompi takajalka on vahvistunut, joskin pientä puolieroa yhä on. Nyt voidaan kuitenkin alkaa hissukseen treenaamaan molempia jalkoja yhtä paljon. Jatkossa tavoitteena on vahvistaa Soran lonkkia. Saimme kuvalliset ohjeet Soralle sopivista treeniliikkeistä, ja jahka nyt oma elämäntilanne hieman tasaantuu, niin doboilu tulee jäämään meidän arkipuuhiin. Ja myöhemmin me menemme sitten perus doboryhmään, kun tilanne sen sallii. Rallytokoa olisi tarkoitus jossain vaiheessa palautella mieleen myös. Ja nosework kiinnostaa. Meillä on hyvät harrastusmahdollisuudet tässä ihan lähellä, kävelymatkan päässä. Kesälle on myös suunnitelmissa Soran ensimmäiset viralliset näyttelyt. Mutta tämän kevään keskitymme perhearkeen.

Olen tosi tyytyväinen tähän Dobo kurssiin. Saatiin niitä vinkkejä mitä kaivattiin, ja jo viiden viikon aikana on tullut selvää vahvistumista Soran lihaksiin. Nämä asiat eivät tapahdu hetkessä, mutta tämä on erinomainen alku!


Meillä on nyt pari päivää kovasti "synnytetty" ;) En minä, vaan Sora. Sillä on valeraskaus ja se tekee mielikuvituspennuille pesää sohvan alle. Se ei ole jaksanut doboillakaan entiseen malliin viime päivinä, ilmeisesti sillä on jonkin verran epämukava olo - ehkä jotain liitoskipuihin verrattavaa? Siksi pidämme nyt taukoa doboilusta. Shibat ovat hyvin alkukantaisia, ja minusta on aivan uskomatonta, miten Sora on osannut ajoittaa tämän "synnytyksen" ja maidontuotannon näin lähelle minun laskettua aikaa! Se ei kertakaikkisesti voi olla sattumaa.

Sora on siis erittäin valmiina hoitamaan meidän vauvaa, joka syntyy sektiolla viikon sisällä. Saadaan varmaan sitten kisailla hoitovuoroista. :D Viikon päästä mun olotila on jo varmasti monta kiloa kevyempi - ja voi että mä odotan että pääsen tästä vatsasta eroon ja lenkille! Toivottavasti toipuminen menee hyvin, vaikka viikkojahan se joka tapauksessa vie. Nämä pari viimeistä viikkoa on ollut ihan kamalia. En pysty liikkumaan, vaikka pääkoppa haluaisi ja sitä tarvitsisi, mutta keho taas käskee lepäämään ja niinhän mä sitten lepään. Kävimme kertaalleen jäällä miehen ja Soran kanssa, otettiin Inun laservalo mukaan. Sora menee siitä ihan pöhköksi ja saatiin sitä sen avulla lumessa hyvin juoksutettua. Käveltiin kilometrin verran ja meillä meni ties miten kauan - mies jo ehdotti että hakee pulkan ja vetää mut kotiin, mut enpä suostunut vaan tarvoin itse. Oli kyllä pisin kilometri ikinä. Sanomattakin siis selvää, että mä en ole lenkkeillyt, vaan mies hoitaa Soran täysin. Onneksi Sorakin on nyt tilanteen tasalla, eikä sillä mene pääkoppa nurin, vaikka ei jokapäivä pitkälle lenkille pääsekään. Kiitettävästi mun mies sitä kyllä lenkittää, samalla kun hoitaa about kaiken muunkin. Mä keskityn nyt vaan pitämään itseni levossa ja siinä on ihan riittävästi hommaa. Palkinto näistä kuukausista on pian täällä. <3

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

2-vuotiaan Inun kiipeilyrata

Kuten jo aikaisemmin mainitsin, me unohdettiin Inun synttärit helmikuun toinen päivä, ja se vasta olikin hävettävää. Inu sai "synttärilahjansa" vähän myöhässä, ja vasta nyt minulla on kuvia teille näyttää. Inulla on tähän asti ollut alla olevassa kuvassa näkyvä kiipeilyseinä, johon teimme nyt lisäyksiä. :) Tai siis mies teki, minä sanoin mitä tehdään.

Vanhassa seinässä Inu pääsi portaille hyppäämällä kiipeilypuun alatasanteelta. Telkun päällä on Inun pallopeli.
 Uusi seinä näyttää tältä:


Pikkusohva käännettiin (näkyy seuraavassa kuvassa), kiipeilypuu vaihtoi paikkaa, yksi mustista hyllyistä siirrettiin katon rajaan kulmaan, sieltä laitettiin valkoiseksi maalattu lauta tuonne hyllyn päälle, jossa edelleen on pallopeli. Pehmeästä seinäpedistä (Inun suosikki nukkumapaikka) pääsee nyt uutta valkoista lautaa pitkin käytävän puolelle meidän makuuhuoneen oven ylle kävelemään, ja sitä kautta arkistointihyllylle.



Nyt Inu joutuu hyllyille päästäkseen joko hyppäämään sohvalta korkean hypyn tuonne jouluvalon (hei, on vasta 21.2, ihan okei) luokse, tai kiipeämään kiipeilypuun ylimmälle tasolle asti. Inu menee aina kiipeilypuun kautta. Kiipeilypuu siis siirtyi pari metriä paikasta toiseen, ja nyt Inu käyttää sitä paljon enemmän! Välillä se oikein huokaisee tuossa puun vieressä, että hohhoijaa, tonnehan pitää oikeesti kiivetä että pääsee, kun ennen pääsi hypäten. Puu pitää ehkä kiinnittää seinään, kun se ei nyt ole enää minkäänlaisessa kulmassa.

Inu ilostui tästä muutoksesta aivan älyttömän paljon. En olisi uskonut minkälainen vaikutus pienellä muutoksella voi olla, vaikka toki tiesin että tykkäähän se. Inu saa nyt paljon enemmän liikuntaa sisällä, kun sille heittelee herkkuja tuonne ylätasanteille. Koko systeemin pituus on kuitenkin arviolta 11m, niin siinä saa ihan hyvin kissaa juoksutettua ja pomputettua ylös alas.

Hop!

Sillalla

Ja takaisin portaisiin

Tämä hylly on makkarin oven päällä

Takana näkyy arkistointihylly, jossa on vasemmalla tyhjä kolo. Siellä on nyt Inulle pehmuste, mutta se ei ole vielä unikäytössä.

Tältä pediltä pääsee seinältä toiselle. Ihan on itsensä näköinen :D

Inu on kömpelö, ja on pari kertaa tullut jo alas tuolta. Jaloilleen toki, eikä mitään ole käynyt.

Inu tykkää!

Hyvä tähystyspaikka.

Inu pestiin tuossa viikko sitten. En muista onko sitä pesty kertaakaan kastroinnin jälkeen, ei siis ainakaan puoleen vuoteen. Leikkaamattomana se rasvoittui ikävästi, häntä oli välillä ihan kamalan näköinen ja Inua piti pestä useammin. Inuhan käy päivittäin huvikseen suihkussa, ja pesee itseään, eli se pysyy melko puhtaana. Nyt se oli kuitenkin pesun tarpeessa, turkki oli pakkasten aikana todella sähköinen ja keräsi kaiken pölyn itseensä. Irtokarvaakin jonkin verran nyt on. Pesun jälkeen turkki on ollut ihanan silkkinen ja kiiltävä.

Itse pesuoperaatio oli kyllä taas melkoinen show. Me kokeiltiin tällä kertaa pestä Inu ammeessa, kun sellainen nyt on satuttu hankkimaan. :) Inu tykkää vedestä, mutta ei pesemisestä. Se valittaa kuuluvasti koko pesuoperaation ajan. Laitoimme saunan lämpiämään, kissan ammeeseen istumaan ja kastelimme siinä läpikotaisin. Sitten shampoota. Tässä vaiheessa Inun huuto oli jo niin hirvittävää, että Sora sai kylppärin oven takana melkoisen paniikin ja KILJUI täyttä kurkkua, että mitä te sille kissalle oikein teette! Sora oli pakko päästää katsomaan toimitusta, ja se hädissään yritti nuolla Inua kuivaksi ja pelastaa sitä ammeesta. Kiljuen samalla myötätunnosta. Korvatulpat olisi pitänyt olla, ja varmaan naapureillekin pitänyt sellaiset käydä viemässä... Shampoo sai muutaman minuutin vaikuttaa ja sitten Inu huuhdottiin ensin ammeessa ja sitten suihkussa. Se ei kovin paljon rimpuile, ääni vaan on hirvittävä - mutta Soran ääni on kyllä vielä kymmenen kertaa pahempi. Suihkun jälkeen Inu kuivattiin nopsasti pyyhkeellä, sitten Sora rauhoittui ja pääsi kylppäristä pois, ja me mentiin kolmisteen saunaan. Inu kuivatteli saunassa ja saunomisen jälkeen harjattiin ja föönattiin kunnolla kuivaksi. Pesun ja kuivauksen aikana Markus piti Inua ja minä pesin/kuivasin. Seuraavan yön Inu mökötti Makelle ja nukkui poikkeuksellisesti mun vieressä.

Miten teillä kissat pestään ja mitä mieltä ne siitä ovat?

Poseeratakin ehtii. 2-vuotias hurmuri.
Meillä on nyt hyvin jännittävät ajat, kun lapsen syntymä on joko päivien tai viikkojen sisällä tapahtuva. Yksi iso asia tässä tietysti on, että miten eläimet saadaan hoidettua. Nyt vaikuttaa siltä, että joudun sektioon vauvan perätilan vuoksi - varmuutta ei vielä ole, mutta se on hyvin todennäköistä. Olen siksi varautunut siihen, että sairaalassa voi vierähtää jokunen päivä oletettua kauemmin. Ja että en ole sitten heti lenkille lähdössä, kun sieltä kotiudun, vaan toipuminen voi kestää pidempään. Kun lähdemme sairaalaan, niin Sora on menossa hoitoon parhaan ystävänsä Nadan luokse, tai jos heille tulee este (ikävästi juuri hiihtolomatkin tässä), niin toisen kaverinsa Runon luokse, tai varavarapaikkana bestiksensä mummolaan, ja naapurikin on luvannut että sinnekin saa tarvittaessa heittää. :D Lenkitysapua on myös luvassa, jos alkuajat vauvan kanssa kotona on ihan kaaosta. Riippuu nyt kovasti siitä, minkälaisessa kunnossa mä sitten olen.

Inulle on varma hoitopaikka tiedossa yhden ihanan faninsa luona. Kävimme tänään tutustumassa Inulle vieraaseen kotiin, jossa on suloinen maalaiskisu Höntti. Höntti on kiltti tyttö, ja uskon että sillä ja Inulla menee sitten oikein hyvin. Nyt kun pari tuntia saivat toisiinsa tutustua, niin pientä murinaa oli puolin ja toisin, mutta toinen aina kohteliaasti väisti ja kauempaa nuuskuttelivat. Välillä jo purnauteltiin ja Höntti kehräsi. Inu rentoutui huiskalla leikkimään ja makoilemaan, eli hyvin meni ensikäynti. :) Inu on kyllä superhelppo, sitä ei yhtään haitannut kun autosta kannettiin boksissa Kuopion keskustassa, vaan katseli ihan rentona että mihinkäs mennään. Ja uudessa paikassa tutki ensimmäisenä tietysti suihkun. Oikeastaan Inun voisi viedä hoitoon ihan mihin tahansa, kunhan paikassa vaan on suihku.

Onko teidän kissoille helppo löytää hoitopaikkoja?

lauantai 20. helmikuuta 2016

Soran uintikuvia AaltoTassusta

Sora kävi tänään neljännen kerran uimassa AaltoTassussa, ja pienen alkukiljunnan jälkeen homma sujui paremmin kuin koskaan aikaisemmin! :) Ihana nähdä miten kehitystä on tapahtunut ja Sora on oppinut käyttämään takajalkojen lihaksia entistä paremmin.

"Kyllä voit ihan keskenäs leikkiä sillä pallolla, kun sen sinne veteen vieritit"

"Et oo täti tosissas!"

"Mutta kun on niin märkääää!"

"Okei okei, mennään sitten tyylillä!"

"TYYLILLÄ!"

"Ouh, noloa, eihän toi tullut kameraan?"

"No niin mami, täältä mä tuun!"

"Otahan isi parempia kuvia. Oonko söpö?"

"Huilitauko"

"Joo, kyllä mä nyt handlaan tän lähdön jo ihan ite"

"Täällä polskitaan"

"Onhan hyvä kuvakulma?"

"Tärkeintä on pitää nenu ja häntä pinnalla"

"Mun kippurahäntä on hyvä peräsin"

"Vielä yks kuva, jooko"

torstai 18. helmikuuta 2016

Sora doboilee 4/5

 Kolmannen viikon treenipäiväkirja


Tällä viikolla doboilu jäi vähän vähemmälle, koska oli muuta ohjelmaa ja viikonloppu meni Soralta levätessä kun sai lauantaina rabiesrokotteen ja on ollut siitä vähän väsähtänyt.

Ma 8.2
-Aamulenkki 20min hihnassa, nähtiin koirakavereita (Nuka, Danny ja Aira) nopsasti
-30min kävely illan treeneihin
-60min dobotreenit
-30min kävely kotiin
+ tarhailut

Ti 9.2
-Lepopäivä koiralla ja omistajalla
-Aamupäivälenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä)
-Iltalenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä)
+ tarhailut

Ke 10.2
-Aamupäivälenkki 30min (10min hihnassa + 20min vapaana metsässä/jäällä)
-Iltapäivälenkki 50min keskustassa, Sora näytti mun kaverin Runo whippetille miten siellä käyttäydytään. Runo on vielä ihan pentu.
-Illemmalla liikeratojen avaukset (5x per liike)
-Iltalenkki 25min hihnassa
-15min doboilua: kerrallaan minuutti tyynyllä ja harjoitusten välillä ravailua
-Venytykset, 10s per liike
+ tarhailut

To 11.2
-Aamupäivälenkki 60min (10min hihnassa + 50min vapaana metsässä)
-Illemmalla vajaa pari tuntia kylässä Soran bestiksen Nadan luona, tytöt leikkivät koko ajan. Pikapissatus illalla.
+ tarhailut

Pe 12.2
-Aamupäivälenkki 30min hihnassa
-Liikeratojen avaukset ennen lenkkiä
-Lenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä)
-Noin 2,5 tuntia uuden koirahallin, K9 Centerin avajaisissa. Sora osallistui Houkutusten Highway -viestikilpailuun naapurikoirien kanssa. Olen tosi ylpeä Sorasta: se juoksi lelu- ja herkkuhoutusten ohi mun kutsuessa sitä ilman mitään ongelmaa, vaikka oli kova meteli ja viereisellä radalla juoksi toinen koira. Neljä kertaa käytiin radalla ja sijoituttiin kolmansiksi kuudesta joukkueesta. Sora oli niin loistavan paras <3 Minä tosin tulin sitten jäätävän kipeäksi tästä urheilusuorituksesta, ja vietin seuraavan päivän leväten. Sain vielä flunssankin kaupan päälle. Käy katsomassa Valokuvaaja Iita Sillanpään ottamia kuvia tapahtumasta täältä. Bongaa kuvista Soran hienot kiihdyttelyt :)
-Venytykset, 10s per liike
+ tarhailut
Avajaisissa Sora sai kuunnella ja nähdä minkälaista on nose work - sitä olisi kiva joskus kokeilla
La 13.2
-Aamupäivälenkki 40min (10min hihnassa + 30min vapaana metsässä)
-Rabiesrokotus, jonka vuoksi loppu viikonloppu lepäilty eikä doboiltu
-Iltalenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä)
+ tarhailut
Su 14.2
-Aamupäivälenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä)
-Päivälenkki lumihangessa 15min
-Liikeratojen avaukset (5x per liike)
-Iltalenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä)
 + tarhailut

Ystävykset ystävänpäivänä
Yhteenveto: Sora on lenkkeillyt tällä viikolla 7,5 tuntia eli keskimäärin 65min päivässä. Vähän vähemmän kuin edellisillä viikoilla. Tällä viikolla on ollut muutama lepopäivä. Mä totesin keskiviikon metsälenkin jälkeen, että taisi jäädä viimeiseksi pidemmäksi metsälenkiksi tän vatsan kanssa ja mies saa nyt lenkittää Soraa sitten sen mitä se metsässä liikkuu. Mun on nyt pakko alkaa vähentää liikkumista. Perjantain kisailu oli kyllä vielä oikein piste iin päälle. :D Vauvan tuloa odotellaan tässä parin kolmen viikon sisällä. Sora on nähnyt kavereita taas muutaman tunnin ajan. Näitä juttuja kun kirjaa ylös (en ole ikinä ennen pitänyt minkäänlaista kirjaa), niin huomaa että Soralla on aika sosiaalinen elämä. Kaverit on parasta mitä se tietää.

 

Dobotreenit, neljäs kerta

Sora kävi maanantain treeneissä mun miehen kanssa, koska olin/olen flunssassa. Uutena liikkeenä tuli vatiliike niin, että takatassut ovat tyynyn päällä. Miehellä ja Soralla oli mennyt hyvin ja Sora oli jaksanut ihan kiitettävästi olla treeneissä. Sora piristyi juuri ennen treenejä lauantaina saadusta rabiesrokotteesta, 2 vuorokautta se oli aika väsähtänyt. Nyt ei tarvitse rabiesta kolmeen vuoteen uusia, jos ei tule ulkomaan matkoja. Mä toivon kovasti että pääsen itse mukaan vielä viimeiselle kurssikerralle, joka on ensi maanantaina. Silloin on myös fysioterapeutin lopputarkastus. Soran lihaskunto on parantunut näiden viikkojen aikana, ja se on oppinut käyttämään oikeaa takajalkaa paremmin. On ikään kuin löytänyt sen jalan uudestaan.