sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Inun kuvia


Blogi on ollut niin koirapainotteinen, että pitää laittaa nyt kuvapostaus Inusta :) Inusta on kasvanut komea aikuinen kolli.

Inu käväisi pari viikkoa sitten eläinlääkärissä näyttämässä leukaansa, sillä oli siinä muutama pienen pieni naarmu ja leuka oli vähän turvoksissa. Mä en ole varma mistä jäljet tulivat, koska en ole nähnyt tilannetta, mutta todennäköisesti on siis leikkiessään saanut naarmut joko Soran kynsistä tai hampaista. Jäljet oli sen näköiset, että veikkaan kynsiä. Soran ja Inun välit ovat olleet koko ajan hyvät, eli leikistä on kuitenkin ollut kyse. Aika hyvin sinäänsä, että tämä oli vasta eka kerta, kun tuollaiset jäljet tuli - sen verran rajuja niiden leikit on. Naarmut parantui muutamassa päivässä itsekseen, putsailtiin mutta ei muuta. :) Sora ja Inu leikkivät edelleen, mutta huomattavasti vähemmän, kuin Soran pikkupentu aikana. Inu saa Soran yhä selätettyä, mutta taitaa sen verran olla jo haastetta, ettei jaksa enää niin paljon painia.

Kiusattiin Inua, laitettiin tiuku kaulaan. Söötti vai mitä :) Ei se normaalisti tuollaista käytä.
Inu kävi myös perjantaina eläinlääkärissä, hakemassa rokotukset. Poika on kyllä tosi helppo asiakas: kävelee itse kuljetuskoppaan heti kun koppa tuodaan esille, eikä laita lääkärissä yhtään vastaan, vaan käyttäytyy hienosti. :)

Inun ja mun suhteessa on tämän viikon aikana tapahtunut valtava muutos. Inu on ollut koko talven ja kevään ihan Markuksen kissa - siitä lähtien kun mä toin Riiviön meille. Inu ei ole mulle paljon vaivautunut kehräämään. Nyt kun Markus on ollut melko paljon työmatkoilla, ja mä olen ollut yksin kotona, niin mun pisteet on kasvanut Inun mielessä. Tällä viikolla Inu löysi mut uudestaan. On nimittäin kehrännyt, puskenut, KUOLANNUT ja leiponut taas niin kuin ennen vanhaan. Inu nukkuukin mun vieressä ja rakastaa mua. Se on niin läheisyyden kaipuinen, että melkein hirvittää minkälainen siitä tulee kastraation jälkeen - vieläkö se tuosta hellemmäksi muuttuu? On jo nyt ihan yli-ihana <3 Inu ei varsinaisesti ole sylikissa, se ei viihdy sylissä, mutta se on muuten koko ajan ihan ihmisissä kiinni.


Nenä!


Inu ja Sora halailee sohvalla



Miten meni, noin niin kun omasta mielestä? Jonkinlainen virhearviointi tapahtui, ja Inu mätkähti lattialle :D


Siis puhutsä mulle?

Ja taas nenä

aaaaawwws

Oooooo, nenäää!



Hömelö haaveilija

Inu ja Nori

Kissat on sitten aina jaloissa ;)

4 kommenttia:

  1. Superkomea Inu!! ♥ Hyvä, että haava parani itsekseen ja että siekin olet taas komistuksen suosiossa ♥ Mie vieläkin odotan sitä päivää, että näen somalin livenä näyttelyssä. :D Ehkä tänä kesänä viimein onni suosisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitten jos/kun samaan näyttelyyn osutaan, niin Inua ainakin saat pallotella! :) Inulla on kastraatio edessä sitten kun pennut syntyy, eli ihan pian - hui! Niin se tulee seuraavan kerran osallistumaan kastraattiluokkaan. En tiedä vielä mihin näyttelyyn, riippuu ihan siitä miten se toipuu fyysisesti ja henkisesti kastraatiosta. Kovin pitkiä näyttelymatkoja me yritetään nyt välttää, kun Sora aloittaa myös ensi kuussa näytelmät, niin ei niissä jaksa kovin usein käydä :)

      Poista
  2. Ihana Inu! Ja superkomea, kuten Piivi yllä kommenoitkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Superkomea varsinkin tolleen poski kiinni ikkunassa :'D

      Poista