maanantai 14. huhtikuuta 2014

Kettutarha

Keräilen kettupehmoleluja. Tänään laumaamme liittyi uusi söpöys, jonka kaveri toi tuliaisena Irlannista:

Mikä olisi sopiva nimi tälle söpölle? Ehdota kommenttikenttään!

Ensimmäistä kettupehmoani etsin ainakin vuoden verran. En tiedä tarkalleen miksi tämä ketunmetsästys alkoi. Ensimmäinen, Kajo, löytyi lopulta Helsingin Särkänniemestä kesällä 2008. Kajo on saanut nimensä Markus Kajon mukaan.

Kajo

Kajon jälkeen kettuja alkoi tulla vastaan missä milloinkin. Aluksi ostin kaikki mitä löysin, ja niiden määrä kasvoi melko nopeasti. Nykyään vain harvat pääsevät kokoelmiini, koska hyllyt ovat melko täynnä. Kettuja on nyt 43. Jokaisella on oma nimi, ja muistan ne kaikki. Tänään katsoin läpi kuvat kaikista ketuistani, ja niitä selaillessa heräsi paljon tunteita ja muistoja. Tässä muutamia tarinoita:



Pipari, vuodelta 2008. Sain Piparin joululahjaksi kaveriltani, joka ei edes tiennyt kettuinnostuksestani! Leivoimme pipareita tämän kaverin kanssa. Tähän juttuun liittyy myös pyhähousut. Piparista tuli mun unikettu, joka vietti yöt mun kainalossa pari vuotta. Joo, mun mielestä on ihan ok, että aikuinen nukkuu pehmoketun kanssa.



Kätkä löytyi Kätkäsuvannon läheltä Lapista 2010. Olin silloisen poikaystävän kanssa muutaman yön telttaretkellä Norjassa. Ajettiin autolla ihan hullun paljon. Oli hauskaa, ja ihanat maisemat. Olin tosi rakastunut. Ja oon edelleen :)



Mikael, jolla on töpöhäntä ja jolle mä tein kaulaan häntäkorun. Päällään tällä 2010 löytyneellä ketulla on mieheni paidasta pienennetty paita. Mä muistan ton paidan, mun tuleva poikaystävä käytti sitä yläasteella tosi paljon. Mä en ollut tuosta pojasta yläasteella kiinnostunut lainkaan. Kolme vuotta oltiin samalla luokalla, eikä kummallakaan minkäänlaista ajatusta siitä, että joskus oltais naimisissa!




Muru. Ensimmäinen ystävänpäivälahja, jonka ihan itse tein miehelle 2011. Onpas nää mun valitsemat tärkeät ketut nyt parisuhteeseen liittyviä... On niitä muitakin, mutta tässä ehkä näkee mikä mulle on tärkeintä.



Lumina ja Polaris, 2011. Nimet tulevat mun silloisesta lempibändistä. Polaris on ketuista ehkä tärkein, tai ainakin top 3:n joukossa. Siitä tuli mun toinen unikettu, kun Pipari siirtyi eläkkeelle. Unikettuna se oli vuoden verran, sitten mä kasvoin yli tästä unikettuasiasta. :D



Suffeli, 2012. Sain Suffelin mun luokkakaveriystäviltä, jotka pitivät mulle maailman parhaat polttarit! :) Mun luokka on ollut mulle tosi tärkeä 2,5 vuotta. Kaikki on niin ihania. Ja nyt kaikki on hajaantunut pitkin maailmaa. On ikävä!



Tassu on meidän häämatkalta Lapista 2012 (Norjassa oltiin vajaa pari viikkoa). Tassu on eka kettu, jonka mies on ostanut mulle.



Soran sain marraskuussa 2012, mun special tärkeältä ystävältä. Sora on yli 20-vuotias kettuvanhus.

Kaikki muutkin ketut ovat söpöjä ja tärkeitä, mutta nämä halusin nyt esitellä :) Mulla on haaveena löytää jostain aidon näköinen ja kokoinen kettupehmo. Saa vinkata, jos jossain sellaiseen törmäät! Uudelle Irlannin tuliaiselle pitäisi myös nimi keksiä, keksitkö sä sopivan? Se on pieni ja tosi pehmeä, kuva on tuolla ensimmäisenä.

Pahoittelen muuten blogin huonoja (olemattomia) seuraamismahdollisuuksia. Mulla on vähän ongelm...opeteltavaa tän bloggerin kanssa. :)




2 kommenttia:

  1. Hihi, osasin odottaa tämäntapaista postausta! "Kettuja" kun lemmikkinäkin. <3 Hieno kokoelma kettupehmoja ja nuo esittelyssäolleet näyttää upeilta. :) Itselläni kettuinnostus on rajoittunut salaa oikeasta kettulemmikistä haaveiluun, niistä löytyy upeita videoita youtubesta.

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia! Juutuubista löytyy kyllä ihania kettuvideoita! :) Sekä somalit että shibat näyttää vähän ketuilta, mikä on aika hauskaa. En muista fanitinko kettuja jo silloin kun hankin shiban yli 11 vuotta sitten. Todennäköisesti kyllä, mutta en silloin yhdistänyt shiban ulkonäköä kettuun mitenkään. :) Oon ikionnellinen tästä kennelnimestäni, parempaa en olisi voinut saada ♡

    VastaaPoista